Category

HyvinvointiSummit

Luova rohkeus – miten voisit lisätä onnellisuutta elämässäsi?

By | HyvinvointiSummit | No Comments

Johannes ”Hatsolo” Hattunen – myös ”White Gorillaksi” kutsuttu – on harrastanut breakdancea aktiivisesti 90-luvun lopusta lähtien ja niittänyt mainetta voittamalla maailman arvostetuimpia breakdance-kisoja. Sittemmin Johannes on siirtynyt yrittäjäksi, valmentajaksi, puhujaksi ja kirjailijaksi.

Johannes on keksinyt konseptin ”luova rohkeus”, joka pohjautuu miehen omiin elämänkokemuksiin. Johannes on huomannut, että valmentamansa ihmiset kokevat usein suureksi haasteeksi lähteä intohimon vietäväksi, jos siitä ei saa suoraan rahaa. Intohimo jää taka-alalle, kun pankkilainoja maksaakseen tehdään työtä, josta ei nauti.

Mitä jos sijoittaisitkin aikaasi asioihin, jotka ovat sydämellesi ja sielullesi tärkeitä? Kun mietitään onnellisuutta ja onnea, niitä harvoin löytyy ulkoisista asioista. Onni löytyy asioista, joita itse rakastat tehdä. Mitä enemmän vietät aikaa rakastamiesi asioiden parissa, sitä todennäköisemmin voit hyvin. Riippumatta siitä, saako siitä rahaa.

Kulje omaa tietäsi, täysillä

Ollessaan armeijassa Johannes ei saanut treenilomia breakdance-harrastukselleen. Kun kaverit olivat suuntaamassa Los Angelesiin isoihin kilpailuihin, Johannes teki päätöksen: hän jätti armeijan kesken. Hän päätti näyttää vasten kaikkia ennakkoluuloja, että kyllä breakdancellakin pystyy pärjäämään ja saavuttamaan isoja asioita, vaikka Suomessa armeijan jättämistä katsotaan hieman pahalla. Johannes edustaa isänmaataan kuitenkin maailman isoimmissa breakdance-tapahtumissa, mikä motivoi häntä siitäkin huolimatta, ettei takeita tulevaisuudesta ollut.

Monet valitsevat ”turvallisen” ja ”järkevän” vaihtoehdon omien intohimojensa sijaan, mutta mikä määrittelee ”järkevän”? Johannes kuvaa, kuinka intohimoinen taksikuski, joka panostaa työhönsä kaiken voi olla onnellinen – onnistuisi taksibisnes sitten tai ei. Ja lopulta mahdollisuudet onnistua ovat paremmat siinä, mitä oikeasti haluaa tehdä, kuin siinä mikä ei kiinnosta.

Lisäksi, jos teet täysillä sitä mistä itse tykkäät, on sinulla hyvä fiilis, ja voit tartuttaa fiiliksesi myös muihin. Jos sinä olet se tyyppi, joka tekee hyvän fiiliksen muille, ympärilläsi ei lopulta ole enää negatiivisia ihmisiä. Elämänlaatusi ja hyvinvointisi paranevat kertaheitolla!

Tunteet tulevat ja menevät – sinä päätät, jäätkö niihin kiinni

Johannes näkee positiivisuuden niin, että voi päivän päätteeksi tuulettaa innoissaan menneestä päivästä. Päivässä voi olla huonojakin tapahtumia, niiltä ei voi välttyä, mutta voit vaikuttaa itse siihen, miten tapahtuma vaikuttaa sinun päivääsi. Positiivisuus on kovaa hommaa, mutta sinulla on joka päivä mahdollisuus voittaa itsesi – päässä se taistelu positiivisuudesta käydään, ulkopuoliset tapahtumat eivät siihen vaikuta. Kukaan ei esimerkiksi ole puolestasi päättänyt, että jonkun naarmuttaessa autoasi sinun tulee suuttua siitä; se on oma päätöksesi.

Hyvä keino huonotuulisuuden karkottamiseksi on huomioida se: Jos huomaat, että sinua harmittaa, huomioi ja hyväksy tuo tunne. Pian harmitus jo kaikkoaa, etkä jää siihen jumiin. Jos tunteeseen jää vellomaan, siitä on vaikea päästää irti. Johannes muistuttaa myös, että samalla tavalla kuin yrität piristää ystävääsi hänen ollessa huonolla tuulella, saat piristää myös itseäsi.

Tunteen tunnistamisen lisäksi on hyvä pohtia myös syitä, miksi tunne on syntynyt. Jos esimerkiksi huono olo on tullut siksi, että olet syönyt liikaa jäätelöä, tunnistamalla tuon syyn jätät ensi kerralla ehkä jäätelön syömättä, tai ainakin syöt vähemmän. Näin vähitellen muokkaat elämääsi siihen suuntaan, että siinä on vähemmän huonoja juttuja. Huomioimalla hyvät tunteet ja niiden syyt pystyt saman kaavan mukaan lisäämään elämääsi hyviä asioita.

Ylitä rajasi, riko rutiinisi, keskity siihen mikä kutsuu

Usein ulkoiset tekijät, kuten yhteiskunta, tuttavat tai vanhemmat, sanelevat sinulle suoraan tai alitajuntasi kautta, mitä pitää tehdä. Opimme toistamaan näitä ulkoisia sääntöjä itsellemme ja elämme niiden mukaan. Mitä jos haastaisit ennakkoluulojasi ja rajojasi?

Käy läpi omaa elämääsi pohtien, onko jotain sellaisia asioita joista ajattelet, ettet pysty niihin, tai olet muuten sulkenut ne pois elämästäsi. Esimerkiksi Johanneksen naisvalmennettavat usein sanovat heti suoralta kädeltä, etteivät pysty tekemään leukoja, mutta harjoittelun myötä se onnistuukin. Tai kun yhden huonon ravintolakokemuksen myötä ei suostu menemään enää tuohon ravintolaan – olisiko toisen mahdollisuuden antaminen sittenkin paikallaan? Kokeile rohkeasti uutta ja lähde pienistä asioista liikkeelle. Oman kirjankirjoitusprosessinsa parissa Johanneskin totesi, että kirja syntyy yksi kirjain kerrallaan. Eihän vuoden kaikkia treenejäkään tehdä yhdessä päivässä.

Myös innostukselle on osattava vetää rajoja, kaikkea ei voi tehdä yhtä aikaa. Johannes oli ennen ammattibreikkaaja, mutta nyt hänellä on monta muuta rautaa tulessa, eikä hän voi samalla kilpailla ympäri maailmaa. Voit innostua monesta asiasta, mutta päätä mihin panostat ja käytät aikaa, jotta into pysyy yllä. Yleensä into hiipuu, jos et tiedä mitä tehdä, tai jos sinulla on liikaa tekemistä.

3 vinkkiä kohti onnellisuutta

  1. Johannekselle ”ilo” tulee sanoista ”innostu”, ”luo” ja ”onnistu”. Paras tunne tulee siitä, kun alkaa tehdä innostuneesti jotain – kaiken ei tarvitse olla rutiininomaista suorittamista siitä saatavan välittömän hyödykkeen vuoksi.
  2. Pohdi ja kirjoita ylös, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä. Pidä mielessä, mitä oikeasti haluat tehdä. Ja tee valinta. Intohimosi voi kuitenkin myös vaihtua myöhemmin, ei sinun tarvitse päätöksiesi kanssa naimisiin mennä.
  3. Asioita tapahtuu kun lähtee tekemään. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Jos sinulla on intohimo johonkin asiaan, mutta olet jostain syystä jättänyt sen tekemättä, kaiva se nyt sieltä arkusta ja rupea ottamaan sille aikaa, ota se arkeesi mukaan. Ihan sama saako siitä rahaa tai arvostaako sitä kukaan. Jos se antaa sinulle hyvää oloa, tee sitä.

 


[Milla Järvinen]Artikkelin kirjoittajasta:

Tämän artikkelin kirjoitti yrittäjä Milla Järvinen, joka osallistui HyvinvointiSummittiin, mutta huomasi kaipaavansa videoiden sijaan informaatiota näistä tärkeistä aiheista helposti tekstimuodossa. Siksi Milla koostaa nyt haastatteluvideoista blogiartikkeleita. Milla on organisoija, kirjoittaja ja innostuja, joka arvostaa töissään hyvinvointia, ihmisläheisiä toimintatapoja ja kestävää kehitystä.

Ihmiset keräävät sähkövarausta ja nukkuvat huonosti – avuksi maadoittuminen?

By | HyvinvointiSummit | No Comments

Erja Pauninsalo siirtyi yrittäjäksi lähes 30 vuoden kirjastouran jälkeen. Hän pyörittää pientä maahantuomiensa maadoitustuotteiden verkkokauppaa 5-vuotiaan Tiedon portaat -yrityksensä kautta. Nuorempana Erjalla ei ollut mitään univaikeuksia, mutta iän, työelämän kiireen ja muiden rientojen myötä unesta tuli heikkoa ja vessaan piti nousta useita kertoja yössä. Erja kokeili kaikenlaisia konsteja ja oli jo myöntymässä ajatukseen, ettei tule enää koskaan nukkumaan kunnolla, kunnes hän törmäsi kirjaan Earthing – the most important discovery ever (suom. Maadoittuminen – kaikkien aikojen tärkein terveyslöytö). Kirja muutti Erjan elämän.

Erja tilasi kirjan innoittamana maadoituslakanan Amerikasta. Hieman epäilevänä hän laittoi lakanan sänkynsä jalkopäätyyn, olihan hän tässä vaiheessa valmis kokeilemaan jo mitä tahansa nukkuakseen hyvin. Jalkojen yön ajan lakanalla maadoittuessa vessakäynnit loppuivat kuin seinään, eikä mennyt viikkoakaan kun Erja jo nukkui täysin yhtenäisen yön heräämättä kertaakaan. Muita vakuutteluja Erja ei enää kaivannutkaan, vaan totesi näitä tuotteita tarvittavan muillekin uniongelmaisille. Siispä hän aloitti tuotteiden maahantuonnin.

Ihmiset keräävät sähkövarausta kuin antennit

Nykypäivänä käytämme sähkölaitteita valtavasti ja joka puolella vaikuttavat langattomat verkot, joten ihmiset toimivat kuin antennit keräten ympäröivää sähkövarausta itseensä. Jos emme saa purettua tätä sähkövarausta, se alkaa vaikuttamaan hyvinvointiimme. Maahan koskettamalla sähkövarausta saa purettua – näinhän kaikki rakennuksetkin maadoitetaan: yhteydellä maahan, jotta ne ovat samassa jännitetasossa maanpinnan kanssa.

Maadoittuminen voi auttaa esimerkiksi matala-asteisiin tulehduksiin, aikaeron aiheuttamiin oireisiin ja unettomuuteen.

Mitä maadoittuminen on – ja mihin se perustuu?

Yksinkertaisimmillaan maadoittuminen on ihon kosketusta luontoon, esimerkiksi

  • paljain jaloin kävelemistä,
  • maassa istumista niin, että paljaat jalkapohjat koskevat maata,
  • puutarhanhoitoa paljain käsin,
  • puiden halaamista, tai
  • suihkussa käymistä, onhan putkisto yhteydessä maahan.

Asfaltti ei toimi, vaan maadoittuminen onnistuu vain esimerkiksi nurmella, kalliolla tai hiekalla. Mitä kosteampi sen parempi, koska johtavuus on kosteassa parempi. Siksi merenranta on optimaalisin maadoituspaikka: suolavettä ja kosteaa hiekkaa. Ylipäänsä luonnossa liikkuminen kannattaa – sekä henkisesti että fyysisesti.

Maadoittuminen perustuu mm. siihen, että ennen oltiin paljon enemmän kosketuksissa luontoon esimerkiksi maataloustöissä, oltiin yhteydessä maahan kuten kasvit ja eläimetkin. Tätä luonnollista yhteyttä kannattaisi pitää yllä jopa 20 tuntia vuorokaudessa – mutta eihän kukaan tuollaisia tunteja nykypäivänä pysty maadoittumaan. Siksi Erjan maahantuomat maadoitustuotteet tuovat helpotuksen.

Maadoitustuotteet kytketään johdolla joko maadoitettuun pistorasiaan tai suoraan maahan. Tuotteissa ei kulje sähkö, vaan niillä luodaan vain yhteys maahan. Tuotteita on esimerkiksi hiirimatto, johon paljas käsi on työpäivän ajan kosketuksissa, matto paljaiden jalkojen alle, ranneke, tai tuo Erjalle pelastuksen tuonut lakana.

9 vinkkiä parempaan uneen

On yksilöllistä, kuinka paljon ihminen tarvitsee unta, mutta riittävästä unen saannista kannattaa pitää huolta. Tarkkaile oloasi aamulla: oletko väsyneempi aamulla kuin illalla nukkumaan mennessäsi? Jos, niin unesi laatu kaipaa huomiota. Huonosti nukutut yöt aiheuttavat kehossa tulehdusreaktiota, mikä ilmenee ihmisissä vaihtelevina vaikutuksina. Krooninen unettomuus lisää myös keskivartalolihavuutta ja 2. tyypin diabetesta.

Erjan vinkit parempaan uneen:

  1. Älä roiku tietokoneen tai puhelimen näytön ääressä iltamyöhään, vaan rauhoita iltasi pari tuntia ennen nukkumaanmenoa esim. lukemalla tai tekemällä käsitöitä tai ristikoita.
  2. Poista makuuhuoneesta kaikki ylimääräiset sähkölaitteet: Televisio, tabletit, tietokoneet, kännykät. Vaihda myös sähköinen herätyskello pattereilla toimivaan.
  3. Jos makuuhuoneesta löytyy käyttämättömiä pistorasioita, kytke ne pois päältä.
  4. Viilennä makuuhuone.
  5. Vaihda siniset iltavalot ja ledit auringonlaskua muistuttavaan, punertavaan valoon – esimerkiksi vanhat hehkulamput ovat hyviä.
  6. Vältä stressiä ja harjoita tarvittaessa stressinhallintaa.
  7. Rauhallinen iltakävely hämärässä voi auttaa, mutta vältä kovaa rehkimistä.
  8. Syö kevyesti, mutta riittävästi, ettei verensokeri laske yöllä niin alas että heräät.
  9. Löydä oma unirytmisi. Jos sinua väsyttää jo kymmeneltä, mene nukkumaan, äläkä sinnittele pystyssä – muuten joudut taas odottelemaan nukahtamista.

 


[Milla Järvinen]Artikkelin kirjoittajasta:

Tämän artikkelin kirjoitti yrittäjä Milla Järvinen, joka osallistui HyvinvointiSummittiin, mutta huomasi kaipaavansa videoiden sijaan informaatiota näistä tärkeistä aiheista helposti tekstimuodossa. Siksi Milla koostaa nyt haastatteluvideoista blogiartikkeleita. Milla on organisoija, kirjoittaja ja innostuja, joka arvostaa töissään hyvinvointia, ihmisläheisiä toimintatapoja ja kestävää kehitystä.

Ketogeeninen ruokavalio avuksi ylipainoon tai sairauksien hoitoon

By | HyvinvointiSummit | No Comments

Elviira Krebber ehti kulkea pitkän matkan kunnes löysi itselleen toimivan ruokavalion: ketovegaanisen ruokavalion. Elviira alkoi terveydellisistä syistä kasvissyöjäksi jo vuonna 1990. Hän kärsi mm. jatkuvista tulehduksista, esimerkiksi poskiontelon tulehdukset iskivät ympäri vuoden. Elävällä ravinnolla kasvissyöjänä Elviira pysyi terveenä 20 vuotta, kunnes pahat ongelmat taas alkoivat vaivata: paino putosi liian alas, migreeni vaivasi ja vatsakivut olivat kovat, mikä haittasi liikkumista ja syömistä. Lääkärit eivät löytäneet Elviirasta mitään vikaa, joten hänen oli tutkittava hoitovaihtoehtoja itse. Lopulta hän löysi ketogeenisen ruokavalion.

Ketogeeninen ruokavalio ylläpitää paastoamisen kaltaista ketoositilaa

Nykyihmisen ruokavalio on hyvin erilainen, kuin mihin elimistömme on alun perin muovautunut. Kaikkea on saatavilla kokoajan ja syöminen on jatkuvaa, säännölliseen syömiseen jopa kannustetaan. Tilanne ei ole ollut näin kauaa; Ihmisen on täytynyt pystyä paastoamaan silloin, kun ruokaa ei ole ollut. Silloin ketoosi on tullut apuun.

Ketogeenisellä ruokavaliolla ylläpidetään ketoosia, vaihtoehtoista aineenvaihdunnan tilaa. Normaalisti ihminen käyttää energianaan glukoosia, mutta ketoosissa polttoaineena toimivat ketoaineet. Myös paaston aikana muodostuu ketoaineita, mutta ruokavaliolla ylläpidettävällä ketoosilla veren ketoainepitoisuudet ovat matalammat.

Yleensä ketoosi käsitetään tilana, joka pyritään parantamaan ja siitä pyritään poistumaan. Elviira näkee ketoosin kuitenkin hyvin luonnollisena tilana: keho on sopeutunut paastoamiseen, siihen että välillä syödään kunnolla ja välillä paastotaan. Koska syömisestä tulee aina stressitila, säännöllisesti syöminen ei kannata – muuten on kokoajan stressi päällä.

Ketogeenisen ruokavalion perusteet

Gluteenitonta ja sokeritonta ravintoa – vähennä siis hiilihydraatteja

Viljoja käytetään ravinnoksi nykyään huomattavasti enemmän, kuin mihin ihmiselimistö on sopeutunut. Viljoissa – myös täysjyväviljoissa – on paljon tärkkelystä, mikä on kasvin keino varastoida sokeria. Elviira kertoo, että yleisesti suositeltu suuri kuidun tarve on myytti: jo pieni määrä kuitua riittää pitämään suoliston kunnossa. Lisäksi, vaikka usein väitetään, että ihmisen olisi välttämätöntä saada ravinnosta glukoosia aivojen polttoaineeksi, Elviira kertoo maksan pystyvän muodostamaan aivoille riittävän määrän glukoosia luonnollisen mekanisminsa avulla, ilman että sinun tarvitsisi sitä erikseen nauttia.

Gluteenittomissa tuotteissa gluteeni on usein korvattu peruna-, maissi- tai riisitärkkelyksellä tai riisijauholla, jotka nekin siis ovat käytännössä sokeria, eivätkä siten ole sen parempi vaihtoehto. Tärkkelyksen sijaan kannattaa hyödyntää ravinteikkaampia raaka-aineita, kuten mantelijauhoa, kookosjauhoa tai psylliumia.

Nykyihmisiltä on kadonnut kyky polttaa energiaksi kehon rasvaa ja nautittuja rasvoja, koska hiilihydraatteja nautitaan niin paljon. Kun nautit hiilihydraatteja, erittyy insuliinia. Kun erittyy insuliinia, on mahdotonta polttaa rasvaa. Kun syöt 5-6 kertaa päivässä, insuliinit ovat jatkuvasti koholla eikä rasva pala. Ketogeenisellä ruokavaliolla saat syödä hyvää ruokaa ja rasvaa, jota kehosi polttaa energiaksi ihan vain loikoillessasikin.

Lisäksi korkeahiilihydraattinen ruoka nostaa verensokerin pilviin. Jatkuva verensokerin pomppiminen on kova rasite elimistölle ja aiheuttaa vaurioita, mistä voi olla seurauksena jopa sydäntaudit, diabetes, neurologiset taudit kuten MS-tauti ja alzheimer.

On yksilöllistä, paljonko ihminen sietää hiilihydraatteja. Joillekin riittää, että hiilihydraattien määrää vain vähentää – ketogeeniselle ruokavaliolle lähteminen ei ole välttämätöntä. Esimerkiksi nuori aktiivinen ihminen sietää enemmän kuin keski-iän ohittanut nainen.

Normaalissa tilanteessa 50 grammaa hiilihydraatteja päivässä on kohtuullinen määrä. Aktiivinen urheilija voi pysyä ketoosissa 100 gramman päiväannoksella, diabetes-potilaan taas kannattaa laskea määrä 25 grammaan. Hoidettaessa syöpää, MS-tautia ja epilepsiaa 10 gramman päiväannos on jo riittävä.

Paljon hyviä rasvoja

Ketogeenisellä ruokavaliolla suositaan eläinrasvoja, kuten voita, ja ketovegaaneillekin sopivaa luomua kylmäpuristettua kookosöljyä ja oliiviöljyä, avokadoa ja lisäaineetonta kookoskermaa. Lisäksi hyviä rasvoja saa pähkinöistä, siemenistä ja manteleista, jotka kannattaa säilyttää kylmässä, ettei niissä oleva rasva härskiinny.

Rypsiöljy sekä margariinit ja muut keinotekoiset rasvat sisältävät paljon omega 6:tta, mikä aiheuttaa matala-asteista tulehdusta ja on monien sairauksien takana.

Vain puhdasta ruokaa

Jätä kaikki valmisruoat pois, eikä esim. prosessoitua soijaakaan suositella; fermentoitu soija on parempi vaihtoehto.

Proteiinia vain kohtuudella

Proteiini on nyt nostettu ruokateollisuudessa kartalle, mikä on Elviirasta valitettavaa. Proteiinissa kun on se huono puoli, että jos sitä nauttii liikaa, maksa muodostaa siitä glukoosia, eli se käyttäytyy elimistössä kuin sokeri.

Proteiini on toki elintärkeää sen aminohappojen vuoksi. Yleisesti on ajateltu, että lihassa ja eläintuotteissa olisi täydellinen proteiinirakenne ja kasvissyöjien täytyisi koostaa ruokavalionsa todella hyvin saadakseen kaikki tarvittavat ravintoaineet. Elviira kuitenkin kertoo, että ihmisellä on elimistössään aminohappopooli, josta ihminen pystyy muodostamaan tarvittavia aminohappoja, ja jopa muuttamaan niitä toisiksi. Lihaa ei siis välttämättä tarvitakaan, vaan kasviproteiinista pystyy kyllä saamaan tarvittavat aminohapot. Esimerkiksi riisiproteiini on hyvä ja vatsalle hellin kasviperäisistä proteiineista.

Ketogeeniseen ruokavalioon siirtyminen aiheuttaa ketoflunssan

Kun alat noudattamaan ketogeenistä ruokavaliota, käyt lävitse ns. ketoadaptaation, jota kutsutaan myös ketoflunssaksi. Kehosi vaihtuu tuolloin glukoosipolttoisesta rasvapolttoiseksi, mikä aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita, kuten huonoa oloa ja päänsärkyä. Voit hillitä oireita nauttimalla riittävästi suolaa, lisäksi kalium ja magnesium sekä veden juonti ja rasvojen riittävä määrä ruokavaliossa auttaa. Suolaa täytyy nauttia muutenkin paljon normaalia enemmän, kun noudatetaan ketogeenistä ruokavaliota.

Vähintään 65 % energiasta tulee ketogeenisessä ruokavaliossa rasvasta, mutta yleensä osuus on jopa 70–80 %. 10–20 % tulee proteiinista ja hiilihydraateista 5–10 %. Suhteita kannattaa kokeilla ja säätää yksilöllisesti, ja jos olo tuntuu pahalta ja voimattomalta, kannattaa hiilihydraatteja nostaa 5 grammaa päivässä viikon ajan ja katsoa, miten keho reagoi. Oireiden pikkuhiljaa väistyttyä Elviira kertoo olon olevan mitä mainioin – ei siis kannata lannistua, vaikka pari ensimmäistä viikkoa olisi vaikeita.

Oma olotila kertoo tilanteestasi parhaiten, mutta ketoositilaa voi mitata myös apteekista ostettavilla Ketostix-virtsakoeliuskoilla, jolloin 1-3 on sopiva ketoainetaso. Pidempiaikainen ketoositila nostaa veren ketoainepitoisuutta, millä on parhaat vaikutukset. Veren ketoainepitoisuutta ei kuitenkaan ainakaan vielä pysty Suomessa mittaamaan.

Ketogeenisen ruokavalion terveyshyötyjä

  • Sairastelu vähenee.
  • Sinulla on kokoajan hyvä ja kylläinen olo; hiilihydraatteja syödessä nälkä saattaa yllättää tai vaivata lähes jatkuvasti, mutta nyt nälkä tulee vähitellen ja nälkäkiukut jäävät pois. Lisäksi syömisen kontrollointi on helpompaa kuin nälkäisenä.
  • Ruokailu vain 1-3 kertaa päivässä riittää, esimerkiksi Elviira ei itse nauti aamiaista, vaan syö vasta lounaalla tai iltapäivällä päivän ensimmäisen ateriansa.
  • Et ole ruoasta riippuvainen eikä sinun tarvitse kantaa kasaa omia eväitä mukanasi tai miettiä seuraavaa ruokapaikkaa.
  • Oman kehosi rasvavarastot ovat käytössä kokoajan rasvapolttoaineena.

Elviira on kokenut ketogeenisen ruokavalion hyödyt omakohtaisesti: energiaa tuli lisää, vatsakivut poistuivat ja paino normalisoitui. Ei migreeniä eikä anemiaa, yleisesti Elviiralla on todella hyvä olo ja kirkas mieli. Luovuuskin on palannut sen oltua kateissa vuosia terveydellisten ongelmien takia.

Todettu toimivaksi maratoonareille, ylipainoisille ja sairauksiin

Ketoosissa elimistö polttaa siis rasvaa – sekä sitä rasvaa, mitä nautitaan ravintona, että sitä, mitä löytyy jo kehosta. Siksi räjähtävää voimaa tarvitseville urheilijoille tämä ruokavalio ei ole kaikista parhain, mutta kestävyysurheiluun, kuten triathloniin tai maratoonareille ketogeeninen ruokavalio on todella hyvä: Hiilihydraattiravinnolla varastoidaan noin 2000 kaloria, joten maratoonarin pitää tankata koko ajan suorituksen aikanakin energiaa. Ketogeenisellä ruokavaliolla käytössä on koko kehon rasvavarasto, eli 30000–40000 kaloria. Tämä ruokavalio on siksi suosittu kestävyysurheilijoiden keskuudessa.

Jos sinulla on terveydellisiä ongelmia, kannattaa ketogeenistä ruokavaliota kokeilla. Myös ylipainoiset sekä MS-taudista, narkolepsiasta ja kilpirauhasvaivoista kärsivät ovat saaneet apua tästä ruokavaliosta. Ketogeeninen ruokavalio auttaa myös ihan vain parempaan ja kirkkaampaan mieleen, selkeämpiin ajatuksiin ja parempaan unen laatuun.

Yhdysvalloista kuulee hämmästyttäviä painonpudotustarinoita, jotka ovat onnistuneet ketogeenisen ruokavalion avulla. Huomioi kuitenkin, että päästyäsi n. 5 kg päähän ihannepainostasi ala lisäämään hiilihydraatteja, jotta paino ei pääse putoamaan liikaa.

Näillä vinkeillä alkuun

Elviira suosittelee etsimään juuri itsellesi sopivan hiilihydraattitason. Yleensä, jos ihmisellä on paljon terveydellisiä ongelmia, tarvitaan radikaalimpaa hiilihydraattien rajoittamista. Rasva ja proteiinit on välttämätöntä saada ruoasta, hiilihydraatteja ei.

Ketogeenisen ruokavalion kausittaisuus on kuitenkin tärkeää, kun ihmiskeho on luonnollisesti tottunut siihen, että välillä syödään hyvin ja tankataan, välillä paastotaan. Varsinkaan naisilla jatkuva ketogeeninen ruokavalio ei ole suotuisa, vaan joillekin on tullut ongelmia esimerkiksi kilpirauhasen kanssa vuosikausien ketoosin myötä.

Pätkäpaastoakin voi kokeilla, sekin muodostaa ketoaineita. Ketogeeninen ruokavalio on hyvä vaihtoehto heille, jotka eivät halua tai pysty paastoamaan, mutta kaipaavat paaston hyötyjä.

Toisille sopii kertarysäys, toisille vähitellen opettelu. Tässä Elviiran vinkit päästäksesi alkuun:

  1. Vähennä tai jätä kokonaan pois sokerit ja tärkkelykset, lisää rasvaa.
  2. Kuuntele kehoasi ja hoida ketoflunssaa suolalla ja vedellä.
  3. Säädä hiilihydraattien määrä sinulle sopivalle tasolle.

 


[Milla Järvinen]Artikkelin kirjoittajasta:

Tämän artikkelin kirjoitti yrittäjä Milla Järvinen, joka osallistui HyvinvointiSummittiin, mutta huomasi kaipaavansa videoiden sijaan informaatiota näistä tärkeistä aiheista helposti tekstimuodossa. Siksi Milla koostaa nyt haastatteluvideoista blogiartikkeleita. Milla on organisoija, kirjoittaja ja innostuja, joka arvostaa töissään hyvinvointia, ihmisläheisiä toimintatapoja ja kestävää kehitystä.

Kaipaisitko ruuhkavuosiin iloa ja rentoutta? Tutustu tiedostavaan vanhemmuuteen

By | HyvinvointiSummit | No Comments

Tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja Elina Kauppila vetää mindfullness- ja perhekursseja, joiden pohjalta hän on myös kirjoittanut kaksi kirjaa. Pitkä 13 vuoden meditaatiotausta takanaan Elina luuli olevansa jo erittäin ”zen”, mutta lapsia saatuaan hän huomasi tilanteen olevankin toinen.

Lapset pääsivät Elinan ihon alle, ja hän alkoi käyttäytyä tavoilla, jotka eivät tuntuneet omalta. Niinpä hän etsi uudenlaisia keinoja pärjätä ja olla sellainen vanhempi kuin haluaakin olla. Syvällisen perehtymisen jälkeen hän ajatteli, että näistä vinkeistähän kannattaisi kertoa muillekin – ja niistä hän kertoi HyvinvointiSummitin haastattelussakin.

Reagoitko automaattisesti vai valitsetko suhtautumisesi tilanteeseen?

Vanhemmuudessa suurin ongelma on se, ettei oma mielikuva siitä, miten asioiden pitäisi mennä, kohtaa todellisuutta. Yleisiä ongelmia pienten lasten kanssa ovat esimerkiksi pukeutumistilanteet ja siirtymistilanteet, kun pitäisi päästä nopeasti eteenpäin. Lapsella on yksi ajatus siitä, miten asioiden pitäisi mennä, ja sinulla on toinen.

Konfliktitilanteissa ajaudutaan usein helposti automaattisiin reaktioihin. Kiireessä reagointi voi näkyä melko vihamielisenäkin käyttäytymisenä lasta kohtaan; kun asiat eivät mene kuten suunnittelit, ärsyynnyt. Syntyy stressitila. Ja mitä suurempi ero ajattelemasi ihannetilan ja nykyhetken välillä on, sitä suurempi on stressitila ja ärsyyntyminen.

Automaattinen tapasi reagoida käsillä olevaan tilanteeseen ei ole välttämättä kovin rakentava. Reaktio saattaa olla jopa vahingollinen – paitsi lapselle ja teidän väliselle suhteelle, myös itsellesi. Elina kehottaakin vanhempia hakemaan tilanteisiin sellaisia ratkaisuja, jotka parantavat yhteyttä lapseen ja syventävät luottamusta.

Huomaatko, mitä lapsesi kaipaa?

Tietoisen vanhemmuuden myötä saat väljyyttä tähän hetkeen pystyäksesi tekemään viisaita valintoja ja näkemään tilanteen kokonaan toisella tavalla: Jos lapsi käyttäytyy häiritsevästi, se saattaa tuntua vain sinun ongelmaltasi, suhtaudut häneen vihamielisesti ja yrität poistaa häiritsevän käytöksen. Jos huomaat oman ongelmasi sijaan, että lapsellasi on ongelma (hän ei saa huomiota, on tylsää, tai mikä se tarve sitten onkaan) ja hän yrittää parhaansa mukaan viestittää ongelmastaan sinulle, voit vanhempana auttaa lastasi ratkaisemaan tämän ongelman. Samalla saat viestitettyä lapsellesi, että kaikenlaiset tunteet ovat hyväksyttyjä.

Lapsen tarpeita voi olla esimerkiksi tarve leikkiä tai saada läheisyyttä. Monet vanhemmat ovat kysyneet Elinalta apua esimerkiksi siihen, kun lapsi ei halua pukea itseään, vaikka sen jo osaa. Tästä ongelmasta tunnistettiinkin lapsen tarve läheisyyteen. Kun vanhempi suostuu päästämään irti omasta ajatuksestaan ”lapsi osaa jo pukea, joten pukekoon itse” ja ajattelee sen sijaan pukemishetken ihanana yhdessäolon ja läheisyyden hetkenä, molemmat kokevat ärtymyksen sijaan iloa.

Elinan kursseilla selvitetään taustoja ja lapsen tarpeita perusteellisesti, mutta pääset pitkälle jo vain kunnioittavalla asenteella. Älä suhtaudu tilanteisiin torjuvasti, vaan osoita lapsellesi, että sinä kuuntelet ja otat hänet vakavasti. Sen sijaan, että ajattelet konfliktitilanteessa vain itseäsi ja sinun ongelmaasi, huomaa lapsesi ongelma. Ärtymystä ja stressiä ei synnykään. Et kohtele lasta vihamielisesti ja pystyt valitsemaan oman käyttäytymisesi. Et ripustaudu alkuperäiseen ajatukseen tapahtumien kulusta, vaan voit vaikka alkaa leikkimään lapsesi kanssa siitä huolimatta, että hetki sitten tuntui siltä kuin palaisi pinna.

Hyväksy kaikki tunteet – myös lapsessasi

Elina määrittelee tietoisuuden niin, että

  • pyrit olemaan läsnä tässä hetkessä,
  • pyrit olemaan tietoinen siitä, että olet läsnä tässä hetkessä, ja että
  • pyrit olemaan tietoisesti ja hyväksyvästi läsnä tässä hetkessä.

Mindfullness-harjoituksissa tunnistamme, ymmärrämme ja hyväksymme koko tunteidemme ja ajatustemme kirjon, mutta sitten sanomme lapsillemme, ettei saa itkeä, ei ole hätää, ei saa pelätä. Lapsi oppii, etteivät hänen ajatuksensa ja tunteensa ole hyväksyttyjä, mikä on syy siihen, ettei monet aikuiseksi kasvaneista lapsista osaa vieläkään käsitellä negatiivisia tunteita, vaan ennemmin välttelevät niitä.

Lapsi kokee kaikkia tunteita, eikä kukaan voikaan olla siten täydellinen vanhempi, ettei lapsi kokisi koskaan rajuja tunnemyrskyjä – eikä pitäisikään. Lapsien on hyvä oppia syvällisesti, että kaikenlaisia tunteita saa olla, se on osa ihmisyyttä. Elinalle olikin yllätys, kun tuolloin 6-vuotiaan poikansa satutettuaan itsensä syntymäpäiväjuhlissa toinen lapsi sanoi Elinan itkevälle pojalle: ”Kuusivuotias poika ja vieläkin itkee.” Elina kummasteli, että olisi luullut tällaisen asenteen itkemistä, kipua ja surua kohtaan jo kitketyksi.

Haluatko enemmän iloa, rentoutta ja elämänlaadun kohennusta? Näillä vinkeillä alkuun:

  • Ole valmis luopumaan ennakko-odotuksistasi, miten kuvittelit asioiden menevän.
  • Tiedosta ja hyväksy käsillä oleva tilanne ja tunteesi. Hengitä syvään. Viestitä itsellesi, että kaikki on hyvin, olet turvassa, ei tarvitse paeta tai stressata. Tee mindfullness- tai meditaatioharjoituksia säännöllisesti.
  • Kirjoita ylös tilanteet, joissa stressitasosi nousee. Kun tiedostat vaikeat tilanteet, osaat luoda väljyyttä niihin juuri silloin, kun tilanne on päällä.
  • Huomaa lapsesi ongelma. Mitä tarvetta hän haluaa täyttää? Kuuntele lastasi. Auta häntä ratkaisemaan ongelmansa.
  • Hyväksy omien ajatustesi ja tunteiden lisäksi myös lapsesi tunteet. Opeta lapsellesi, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja osa ihmisyyttä.

Elina kannustaa: ”Suurin rohkeus ja vahvuus tulevat sitä kautta, kun saa olla sellainen kuin on. Suurin itsenäisyys kasvaa turvallisuuden tunteesta, ja suurin rohkeus voi kasvaa siitä, että saa pelätä.”

 


[Milla Järvinen]Artikkelin kirjoittajasta:

Tämän artikkelin kirjoitti yrittäjä Milla Järvinen, joka osallistui HyvinvointiSummittiin, mutta huomasi kaipaavansa videoiden sijaan informaatiota näistä tärkeistä aiheista helposti tekstimuodossa. Siksi Milla koostaa nyt haastatteluvideoista blogiartikkeleita. Milla on organisoija, kirjoittaja ja innostuja, joka arvostaa töissään hyvinvointia, ihmisläheisiä toimintatapoja ja kestävää kehitystä.

Suolistosi terveys vaikuttaa jopa aivotoimintaan – miten pidät suolistosi kunnossa?

By | HyvinvointiSummit | No Comments

Annika Havaste on yksi Suomen parista kymmenestä FLT ravintovalmentajasta. FLT tarkoittaa funktionaalista lääketiedettä: tieteelliselle tutkimukselle perustuvaa ajattelutapaa, jossa otetaan huomioon ihminen kokonaisuutena. FLT sai alkunsa tutkijoiden huomattua lääkkeiden usein parantavan vain oireita, eikä itse syytä oireisiin. Kun parannetaan syy, oireetkin katoavat.

Funktionaalinen lääketiede ottaa huomioon mm. ravinnon ja stressin, henkisen puolen ja liikunnan sekä suoliston vaikutukset terveyteen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. HyvinvointiSummitin haastattelussa Annika kertoo, mihin kaikkeen suoliston terveys vaikuttaa, ja miten sen voi omilla valinnoillaan pitää terveenä.

Suoliston terveys vaikuttaa ruuansulatuksen lisäksi jopa aivotoimintaan

Suolistossasi on hyviä bakteereita, huonoja bakteereita ja hiivoja. Ruokavaliosi vaikuttaa nopeasti suolistosi bakteerikantaan ja siten sen hyvinvointiin. Ravinnon monipuolisuus kannattaa: erilainen ravinto ruokkii erilaisia bakteerikantoja. Hyviä bakteereita on eri lajeja, joten vaihtele välillä ruokavaliotasi kantojen monipuolisuuden kasvattamiseksi.

Suolisto ja sen bakteerikanta:

  • Vastaavat ravinnon sulamisesta ja ravintoaineiden (rasvat, hiilihydraatit, proteiinit, vitamiinit, hivenaineet ja antioksidantit) imeytymisestä.
  • Vahvistavat immuniteettia, hajottavat myrkyllisiä aineita ja tuottavat vitamiineja.
  • Vaikuttavat aineenvaihduntaan ja siten lihomiseen.
  • Ovat yhteydessä aivoihin ja voivat vaikuttaa mm. käyttäytymiseen ja mielialaan.

Suolistolla on suuri vaikutus mielialaan ja jopa masennukseen. Osa hyvän olon välittäjäaineista, serotoniinista ja dopamiinista, tuotetaan suolistossa. Jos suoliston bakteerikanta on vääränlainen, tuotanto hiipuu.

Suoliston ja aivojen yhteyttä on tutkittu eniten hiirillä, mutta myös ihmisillä: Terveitä naisia laitettiin katsomaan ahdistavia kuvia, ja heidän reaktioitaan tutkittiin. 4 viikon ajan he söivät probiootteja, eli tietynlaisia hyviä bakteereita, ja tutkimus toistettiin. Nyt naiset reagoivat ahdistaviin kuviin rauhallisemmin.

Toinen esimerkki suoliston bakteerikannan tutkimuksesta: Hiiriltä poistettiin suoliston bakteerikanta kokonaan, mikä jo sinällään sai hiiret käyttäytymään oudosti. Sitten hiiret laitettiin vesialtaaseen, missä ne ahdistuivat, menettivät toimintakykynsä ja lopulta hukkuivat. Testi toistettiin hiirillä, joilla oli terve bakteerikanta. Nämä hiiret eivät luovuttaneet, vaan uskoivat selviytymiseensä ja jatkoivat uimista – ja selviytyivät.

Näillä valinnoilla ylläpidät ja parannat suolistosi bakteerikannan hyvinvointia:

1. Vähennä sokerin käyttöä ratkaisevasti

Yksi suurimmista suoliston vihollisista on sokeri. Glukoosisiirappi on sokereista pahin; se on ihmisen kehittämä sokeri, joka rasittaa maksaa ja nostaa verensokeria. Sitä löytyy mm. pitkään säilyvistä tuotteista, kuten valmisruuista, joten tutki pakkaukset huolella piilosokerin varalta. Sokeri kasvattaa huonoa bakteerikantaa ja lisää tulehdusta. Kun karsit sokerin arjestasi, satunnaiset herkku- ja juhlahetket eivät haittaa.

2. Keskity kuituihin

Pidä ruokapäiväkirjaa ja katso, mistä saat kuitua. Lisää kuitujen määrää ruokavaliossasi tarvittaessa. Olemme geneettisesti samoja kuin aikoja sitten, jolloin saimme paljon enemmän kuituja kuin nykyään. Hyviä kuidun lähteitä ovat kasvikset, juurekset ja kaali, kuin myös esimerkiksi psyllium- ja pellavarouhe.

3. Lisää liikuntaa

Sinun ei tarvitse aloittaa tavoitteellista kilpaurheilua tai sitovaa harrastusta, pelkkä arkiliikunta ja kotijumppa riittävät. Kun keho saa liikettä, suolisto nauttii. Lisäksi luonnossa liikkuminen ja eläinten kanssa oleminen tekee hyvää suoliston bakteerikannalle. Istuminen on yksi suoliston pahimmista vihollisista.

4. Vältä stressiä

Stressi voi pahentaa suoliston oireita. Stressin yhteys suolistoon on nähtävissä yksinkertaisimmillaan jännityksen yhteydessä esiintyvänä ”perhosia vatsassa” -olona. Stressi on ihmisen tapa valmistautua taistelemaan tai pakenemaan, jolloin ruuansulatus heikkenee ja elimistö keskittyy selviytymään. Aikoinaan stressitila purkautui, kun fyysisestä uhasta selvittiin, mutta nykyään stressitila voi olla jatkuva ja pitkäaikainen. Tällöin ruuansulatus kärsii ja suoliston bakteerikanta huononee.

Mieti, mitä voisit tehdä omalle suhtautumistavallesi tai elämäntavoillesi, jotka ehkä turhaan aiheuttavat stressiä. Otatko liikaa töitä vastaan tai onko stressi tullut tavaksi? Jos et voi poistaa stressin aiheuttajaa, voit hakea helpotusta mm. syömällä hyvin, välttämällä sokeria, hengitysharjoituksilla, rauhoittumisella, joogalla ja luonnossa liikkumisella. Kun suoliston bakteerikanta on kunnossa, stressikin saattaa helpottaa.

5. Harkitse kahdesti ennen antibioottikuurin aloittamista

Kun lääkäri tarjoaa oireiden hoitoon antibioottikuuria, kyseenalaista ja kysy, onko kuuri välttämätön. Hoida ennemmin elimistöäsi ravinnolla: valkosipuli on luonnon oma antibiootti, tietyt mausteet ja yritit ennaltaehkäisevät sairauksia ja tukevat immuunijärjestelmää.

Antibioottikuuri on aina rasite suolistolle, joka menettää kuurin myötä bakteerikantansa monipuolisuuden pitkäksi aikaa. Muutkin tarpeettomat lääkkeet ja kemikaalit kannattaa minimoida. Esimerkiksi luonnollisempi kosmetiikka on ystävällisempi myös suolistolle.

Lisäksi:

  • Vältä gluteeniviljoja

Vehnästä saatava gluteeni on vaikeasti sulava iso molekyyli, joka aiheuttaa lähes jokaisen suolistossa ärtymistä. Terve suoli korjaantuu kuitenkin itsestään, eli terve ihminen kestää kohtuudella nautitun gluteenin ärsytyksen. Toiset ovat herkempiä kuin toiset, ja myös stressi tai muu tilapäinen rasite voi vaikuttaa palautumiseen. Jos suoli ei jaksakaan palautua gluteenin ärsytyksestä, voi syntyä ns. vuotava suoli eli ohutsuolen lisääntynyt läpäisevyys. Gluteeni voi jäädä pysyväksi ongelmaksi – syntyy gluteeniyliherkkyys. Silloin gluteenituotteet pitää jättää täysin pois ruokavaliosta, muuten on vaarana, että ongelma palaa aina takaisin.

  • Vähennä maitotuotteiden määrää

Monet kokevat maitotuotteiden ärsyttävän suolistoaan. Turvotus ja mahakivut laitetaan helposti maidon laktoosin syyksi, mutta usein syypää onkin kaseiini, maidon proteiini. Joillekin esimerkiksi käsitellyt maitotuotteet aiheuttavat ongelmia, mutta raakamaitotuotteet ei. Hapanmaitotuotteet sulavat usein paremmin, joten kokeile niitä, jos kärsit suolistovaivoista. Voit myös kokeilla täysin maidotonta ruokavaliota jonkin aikaa ja tunnustella oloasi. Suoliston rauhoituttua voivat maitotuotteet taas sopia.

  • Lisää hyvälaatuisia rasvoja

Hyvät rasvahapot pitävät suoliston limakalvon hyvänä ja edistävät kehon uusiutumista. Hyvälaatuisia rasvoja ovat esimerkiksi hamppuöljy, muut kylmäpuristetut öljyt, kuten oliiviöljy ja tyrniöljy. Myös kalaa ja kalaöljyä kannattaa syödä. Annikan kokemuksen perusteella lähes kaikki tarvitsevat lisää rasvoja ruokavalioonsa.

  • Valitse suoliston lempiruokia

Jos elimistösi kestää, niin lisää ruokavalioosi sipulikasveja, valkosipulia, maa-artisokkaa, parsaa ja papuja. Maitohappokäytetyt ruuat kuten hapankaali auttavat ylläpitämään hyvää bakteerikantaa. Jos suolistosi bakteerikanta on pahasti epätasapainossa, eivät yllä mainitut elintarvikkeet välttämättä sovi sinulle, ainakaan heti alkuun.

Myös probioottikapselit tai -jauheet voi ottaa avuksi. Jatkuvasta käytöstä ei ole todettu haittaa, mutta perusterveelle riittää kuukauden kuuri silloin tällöin maitohappokäytettyjen ja prebioottisten ruokien ohella. Vaikeammat ja tulehdukselliset oireet vaativat pidempää maitohappobakteerikuuria ja muutakin hoitoa, kuten suoliston limakalvon tervehdyttämisohjelmaa.

Kotikonstit ruoansulatusvaivoihin

Huono ruoansulatus

  • Ota ruokalusikallinen omenaviinietikkaa puoleen lasilliseen vettä ennen ruokailun aloittamista. Vatsahappopitoisuus nousee ja ruoka sulaa paremmin.
  • Älä syö lihaa ja tärkkelystä, kuten perunaa tai riisiä, samassa annoksessa.
  • Pureskele kunnolla, keskity ruokailuun.

Närästys

  • Poista ilmeiset närästyksen aiheuttajat: suklaa, kahvi, rasvaiset ruuat…
  • Poista myös maitotuotteet ja syö helposti sulavaa, terveellistä ravintoa, kuten smoothieita, kasviksia höyrytettynä ja keittoina, proteiinin lähteenä tofua, kalaa ja kanaa.
  • Voit kokeilla piihappogeeliä ja kehon emäksisyyttä lisääviä tuotteita. Ruokasoodaakin voi kokeilla veteen sekoitettuna akuuttiin närästykseen.

Ummetus

  • Lisää kuitujen määrää, ota magnesiumlisä avuksi ja liiku riittävästi.
  • Juo paljon vettä. Jos vettä ei ole elimistössä riittävästi ja lisäät kuituja, ne imevät nestettä suolessa itseensä ja voivat tukkia suolistoa aiheuttaen näin ummetusta.

Näin selvität oman suolistosi ärsyttäjät:

Jos kärsit jonkun asteisista oireista, kokeile kolmen viikon ajan jättää kaikki gluteenipitoiset tuotteet, maitotuotteet, valmisruuat ja sokeripitoiset tuotteet pois. Keskity syömään vihanneksia, kalaa, kanaa, tofua… helposti sulavaa ruokaa. Jos vielä tämänkään myötä ei olo parane, korvaa kaikki viljat kasviksilla. Tärkeintä on löytää lisättäviä vaihtoehtoja sen sijaan, että kieltäisit itseltäsi kaiken. Kun lisäät lautaselle hyvää ravintoa, huomaat ettei huonoille vaihtoehdoille olekaan enää tilaa.

Jos oireet ovat pahoja ja jatkuvat ruokavaliomuutoksesta huolimatta, syytä kannattaa lähteä selvittämään. Pelkästään rajoitetun ruokavalion noudattaminen ilman oireiden syyn selvittämistä ei kannata; kun syy on selvitetty ja hoidettu, oireet vähenevät ja bakteerikanta paranee, pääset pois ruokavalioansasta ja voit taas syödä vapaammin.

 


[Milla Järvinen]Artikkelin kirjoittajasta:

Tämän artikkelin kirjoitti yrittäjä Milla Järvinen, joka osallistui HyvinvointiSummittiin, mutta huomasi kaipaavansa videoiden sijaan informaatiota näistä tärkeistä aiheista helposti tekstimuodossa. Siksi Milla koostaa nyt haastatteluvideoista blogiartikkeleita. Milla on organisoija, kirjoittaja ja innostuja, joka arvostaa töissään hyvinvointia, ihmisläheisiä toimintatapoja ja kestävää kehitystä.

Elämäsi tärkein suhde kuntoon – miksi rakastaisit itseäsi?

By | HyvinvointiSummit | No Comments

Anna Taipale on ammatiltaan toimittaja, ja yhä enemmän ja enemmän Anna on siirtynyt elämään täysin itsensä näköistä elämää tuottaen vain sellaisia sisältöjä, jotka ovat linjassa hänen oman tietoisuutensa, arvojensa ja sydämensä kanssa. HyvinvointiSummitin haastattelussa Anna kertoo elämämme tärkeimmästä suhteesta – suhteesta omaan itseen.

Itsensä rakastamisen taito on avain tasapainoiseen elämään

Anna on ollut ihan lapsesta asti kiinnostunut siitä, keitä me pohjimmiltaan olemme ja miten voisimme elää tasapainossa. Jo 6-vuotiaana Anna julisti vanhemmilleen rakastavansa itseään, mikä on itse asiassa melko tyypillistä lapsille: Lapset ovat usein voimakkaasti yhteydessä autenttiseen minuuteensa, omaan ytimeensä. Elämän myötä kaikenlaista kuormaa kasautuu itse kunkin ytimen ympärille, jolloin suora yhteys omaan minuuteen helposti katkeaa.

Anna on tutkinut itsensä rakastamista; mitä se on, kun elämä on tasapainossa ja eletään itsensä näköistä elämää. Rakkaus on sanana monelle kovin latautunut, mutta Anna tarkoittaa sillä tässä rauhaa, levollisuutta, ystävällistä ja myötätuntoista yhteyttä. Tutkimusten tuloksena Anna on tehnyt kaksi löydöstä:

  1. Jokaisen meidän ydin on rakkautta ja tietoisuutta.
  2. Myös elämä on rakkautta: elämän aikeet ovat pohjimmiltaan hyvät.

Rankat kokemukset ja vaikeudet saavat helposti ajattelemaan elämän rankaisevan meitä tai olevan meitä vastaan, mutta Anna kokee, että kaikissa elämän haasteissa se kysyykin sinulta: ”Voitko hyväksyä itsesi ehdottomasti, rakastaa itseäsi tässäkin tilanteessa?”

Suhde itseen saa alkunsa lapsuudessa, mutta vaikuttaa koko elämän ajan

Parhaimmillaan meillä on lapsuudessa varhaisissa vuorovaikutussuhteissa peilejä, eli aikuisia, jotka heijastavat meille takaisin sitä, keitä me olemme, ja ydintämme: rakkautta. Tämä on ensimmäinen asia, mistä suhde itseen lähtee muodostumaan.

Usein tilanne ei mene täydellisesti näin, koska vanhemmat voivat antaa lapsilleen vain sitä, mitä he voivat antaa myös itselleen. Jos varhaiset kohtaamiset ovat jääneet puutteellisiksi, eikä lapsi saa niin paljon ehdotonta rakkautta kuin olisi kasvaessaan tarvinnut, meille voi jäädä puutteellinen käsitys itsestämme, että meissä on jotain vikaa, olemme arvottomia ja riittämättömiä, että meidän pitäisi olla toisenlaisia.

Elämän rankatkaan kokemukset eivät jää kuormittamaan meitä, jos meillä on riittävästi sisäisesti tunnetta siitä, että olemme arvokkaita, ja saamme käydä niitä asioita turvassa, rauhassa lävitse. Uskomus arvottomuudesta kasaa kertyvää tunnekuormaa, mikä vahvistaa entisestään arvottomuuden ja riittämättömyyden tunteitamme.

Tilanne ei ole kuitenkaan tuhoon tuomittu. Jokainen aikuinen voi itse alkaa tiedostamaan sitä, millainen suhde juuri sinulla on itseesi, ja millainen haluaisit suhteen olevan. Kun sinulla on hyvä suhde itseesi, elämä on mielekkäämpää, ja ne asiat, joista haaveilet, tulevat luoksesi helpommin; sinun on helpompi vastaanottaa hyvää.

Raivaa sisäistä tilaa olemalla tietoisesti läsnä – ja muut vinkit itsensä rakastamiseen

Tiivistetysti itsensä rakastaminen lähtee siitä, että olet tietoisesti läsnä itsesi kanssa ja kuuntelet itseäsi. Usein päämme on täynnä (negatiivisia) ajatuksia, mutta kieltäydy lähtemästä niiden vietäväksi. Ole itsesi kanssa ja kysy itseltäsi: ”Voinko hyväksyä itseni tässä?” Tiedosta sisälläsi piilevä ydin, joka vain kuuntelee kaikkea tuota ulkopuolista mölyä. Kun tietoinen sinä, persoonasi, kohtaa tuon sisäisen ytimesi, syntyy turvaa: kaikki mielesi pälätys ei olekaan koko totuus sinusta, vaan voit antaa tietoisen mielesi keskustella rauhallisen ytimesi kanssa.

Olisihan se kiva, jos nappia painamalla saisit ahdistuksen väistymään ja suorat vastaukset elämäsi kysymyksiin, mutta helppo ratkaisu veisi pois matkan arvokkuuden, et kohtaisi itseäsi syvästi. Ei sinun tarvitse tehdä hulluna töitä itsesi kanssa, kunhan sitoudut elämään elämääsi itsesi kanssa, itsestäsi käsin.

Valitse edes yksi ilta viikosta, jonka pyhität itsellesi ja itsesi kuuntelemiselle. Keitä teetä, sytytä kynttilät, ole rauhassa itsesi kanssa. Kirjoita päiväkirjaa, hengitä syvään. Tärkeintä on, että

  • pysähdyt ja olet tietoisesti läsnä: Itsensä rakastaminen lähtee tiedostamisesta. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta usein jos meitä ahdistaa olla itsemme kanssa, pysähtyminen on vaikeaa.
  • kuulostelet, mitä sinussa tapahtuu: Jotta voit tarkastella kaikkea sitä, mitä sisälläsi tapahtuu – myös pimeitä puoliasi ja hankaliakin asioita – tarvitset turvaa. Apuna voi toimia toinen ihminen, kuten terapeutti, joka voi peilata sinulle sitä turvaa, mitä pohjimmiltaan sisältäsikin löytyy. Voit turvallisessa seurassa kokea sitä, mitä sisäinen turvasi on. Tarkastelua voi tehdä myös kirjoittamalla ajatuksiaan ylös ja tutkimalla toistuvia teemoja.
  • sitoudut: Kun sitoudut itseesi, sitoudut siihen, että haluat voida hyvin ja elää hyväksyvästi itsesi kanssa. Kun todella haluat, että elämäsi on niin ihanaa kuin mahdollista, alat ikään kuin raivaamaan itsellesi sisäistä tilaa.

Tämä ei ole nopea tai helppo taival. Kun turva, rakkaus ja levollisuus lisääntyvät sisälläsi, kaikki sellainen, mitä et vielä ole hyväksyen kohdannut, nouseekin esiin. Tätä kutsutaan useissa yhteyksissä paranemiskriisiksi. Esimerkiksi rakkauden alkuhuuman jälkeen, kun on saatu olla rauhassa siinä rakkauden turvassa ja lämmössä, voi usein nousta epäilyksiä. Kaikki semmoinen, mikä ei minussa ole tullut rakastetuksi ja hyväksytyksi, nousee esiin. Kyse ei ole siitä, että minussa tai toisessa olisi mitään vikaa, vaan kaikki se, mikä aikaisemmin ei ole voinut tulla nähdyksi, mahtuukin nyt sinne rakkauden suojaan.

Anna on itse kohdannut kriisin häpeän kanssa. Terapiassa Anna tuli tietoiseksi omasta voimakkaasta häpeästään. Anna suoritti jatkuvasti, myös itsensä rakastamista. Hän ymmärsi, että häpeä oli arvottomuuden tunnetta, joka ohjasi suorittamaan, koska Anna ei luottanut riittävänsä tällaisena. Häpeä pystyi tulemaan näkyviin vasta, kun Annalla oli riittävästi sisäistä turvaa, rakkautta ja hyväksyntää itseään kohtaan.

Haluatko tavoittaa unelmasi? Vedät puoleesi sitä, mitä olet

Se, mitä meidän arki on, millaisia meidän ihmissuhteet ovat, miten olemme järjestäneet elämämme, miten teemme töitä – koko todellisuutemme heijastaa aina sitä, millainen suhde meillä on itseemme. Vedät puoleesi sitä, mitä olet.

Vaikka unelmasi olisivat jossain kaukana, kaikki lähtee siitä, miten olet itsesi kanssa tässä ja nyt. Pakotetut unelmat ja pyrkimykset tästä hetkestä jonnekin muualle eivät toimi. Sen sijaan, että ajattelisit onnen ja rakkauden olevan jossain ulkopuolella tavoiteltavissa, tiedosta rakkauden löytyvän sisältäsi ja voivasi vastaanottaa levollisesti sitä, mitä elämä sinulle tuo. Tiedosta motiivisi: haluatko hyväksyä itsesi tässä ja nyt, vai suoritatko vaan prosessia? Kyse ei ole niinkään tekemisestä, vaan ennen kaikkea asennoitumisesta.

Meidän ei tarvitse kontrolloida itseämme ja tietoisesti rakastaa itseämme, koska se rakkaus on jo meissä. Usein mielessä on miljoonia selityksiä sille, miksen voi hyväksyä ja rakastaa itseäni, mutta sinun ei tarvitse ratkaista yhtään mitään – tämä on mielelle hyvin vaikea asia. Kaikesta ajatusten hälinästä huolimatta voit antautua sisäiselle levollisuudellesi ja antaa sen hoitaa tilanteen. Yksinkertaista, mutta haastavaa.

Saat olla kaikkea sitä, mitä olet – hyväksytkö sen?

Itsensä rakastaminen ei muuta sinua mitenkään dramaattisesti. Saat olla kaikkea sitä, mitä olet; mitään ei tarvitse erikseen työstää tai muuttaa. Itsensä rakastaminen ei ole prosessi, vaan asenne, miten haluat olla elämässäsi itsesi kanssa. Valitse haluavasi olla ystävä itsesi kanssa.

Kun pysähtymisen seurauksena sisäinen tilasi kasvaa, alat kuulla intuitiosi ääntä paremmin. Intuitio ehdottaa sinulle, mitä voisit tehdä itsesi hyväksi. Mikä voisi olla se suunta, mihin kannattaa alkaa keskittymään. Kun kysyt itseltäsi, mitä juuri nyt tarvitset, mikä toisi turvaa ja levollisuutta, intuitio vastaa. Toimi sen mukaan. Mitä enemmän toimit intuitiosi mukaan pienissä asioissa, sitä mahtavammin se toimii isoissakin asioissa.

Kun olet luonut yhteyden ytimeesi ja koet olevasi rakkauden arvoinen, näet usein myös selkeämmin taaksesi: mikä on painanut sinua, miksi olet ajautunut tiettyihin tilanteisiin ja käyttäytynyt tietyllä tapaa, tehnyt itseäsi ja läheisiäsi vastaan. Kun kohtaat hankalia asioita itsessäsi, muutut. Sinun ei tarvitse suorittaa unelmien tavoittelua, vaan mitä hyväksyvämpi olet itseäsi kohtaan, sitä voimallisemmin vedät puoleesi kaikkea hyvää.

Meidän kaikkien sisällä on rakkauden ydin jo valmiiksi, sinun tulee ottaa siihen vaan syvemmin yhteyttä. Tiedosta, ettei sisälläsi olevalla rakkaudella ole ehtoja; sinun ei tarvitse korjata tai muuttaa mitään. Meidän ydin on aina rakkauden tilassa, valmiina hyväksymään meidät. Oletko itse valmis hyväksymään itsesi?

 


[Milla Järvinen]Artikkelin kirjoittajasta:

Tämän artikkelin kirjoitti yrittäjä Milla Järvinen, joka osallistui HyvinvointiSummittiin, mutta huomasi kaipaavansa videoiden sijaan informaatiota näistä tärkeistä aiheista helposti tekstimuodossa. Siksi Milla koostaa nyt haastatteluvideoista blogiartikkeleita. Milla on organisoija, kirjoittaja ja innostuja, joka arvostaa töissään hyvinvointia, ihmisläheisiä toimintatapoja ja kestävää kehitystä.

Miten mindfulness voi tehostaa työtäsi ja auttaa stressinhallinnassa?

By | HyvinvointiSummit | No Comments

Aleksi Litovaara toimii muun muassa mindfulness-ohjaajana ja luennoi aiheesta yrityksissä ja tapahtumissa. Hän opettaa, kuinka mielen ja kehon työkaluja voi käyttää hyväksi työyhteisöissä. HyvinvointiSummitin haastattelussa Aleksi kertoo käytännön vinkkejä ja perusteita mindfulnessiin ja sen hyödyntämiseen stressinhallinnassa.

Miksi harjoittaa mindfulnessia?

  • Mindfulness ylläpitää ja vahvistaa hyvinvointia, auttaa stressinhallinnassa ja parantaa keskittymiskykyä.
  • Harjoittelun avulla saat itsestäsi parhaat puolet esiin tietoisesti asioihin vaikuttamalla ilman väkisin puskemista.
  • Mindfulnessin avulla voit uusiutua ja palautua, mikä auttaa työhön keskittymistä, töistä irtautumista vapaa-ajalla, elämästä nauttimista, latautumista, nukahtamista ja unen laatua.

Olemme kehittäneet arjessa lukemattomia pitkälle automatisoituneita tapoja ja malleja toimia. Esimerkiksi käveleminen tai autolla ajaminen on yleensä niin automatisoitunutta, ettei tekemiseen tarvitse kiinnittää tietoisesti huomiota, jolloin tilaa tehdä tai ajatella jotain muuta vapautuu. Nämä automaatiot toki hyödyttävät meitä, mutta joskus automaattiohjaus jää päälle liian vahvasti, jolloin kuljemme kuin sumussa huomaamatta, mitä matkan varrella ja elämässämme tapahtuu.

Mitä mindfulness on?

Mindfulness on tietoista ja hyväksyvää läsnäolon taitoa. Pidät keskittymisen ja huomion tietoisesti tässä hetkessä ja havainnoit mahdollisimman neutraalisti ajatuksiasi ja tunteitasi ilman vertailua ja arvostelua. Vaikka ajatukset harhailisivatkin, palautat keskittymisen hyväksyvästi takaisin.

Muistele lapsuuttasi, kuinka intensiivisesti silloin osasit keskittyä hetkeen ja juuri silloin käsillä olevaan asiaan. Mindfulnessilla tavoitellaan samaan tapaan sitoutumista ja kiinnostusta tähän hetkeen.

Mindfulness vahvistaa myös tahdonvoimaa. Ajatusten harhailujen mukaan lähtemisen sijaan palautat sinnikkäästi mutta lempeästi huomion takaisin tähän hetkeen.

Miten mindfulness auttaa työelämässä?

  • Helpottaa stressiä esim. ennen töihin menemistä tai tärkeitä palavereita.
  • Auttaa keskittymiskykyä ja läsnäoloa avokonttorityöskentelyssä.
  • Parantaa suhteita kollegoihin ja perheeseen.

Automatisoituneet mallit näkyvät reaktioissamme. Jos työpaikalla tulee riitaa kollegan kanssa, autopilotilla käynnistyy helposti suojautumisreaktio ja vastaat vihaan vihalla. Tämä ei välttämättä johda hedelmällisiin lopputuloksiin. Mindfulnessin harjoittamisen myötä huomaat, ettei sinun tarvitse toimia aikaisemman elämäsi ehdollistumisen mukaisesti ja reagoida kuten olet aina reagoinut.

Kun tietoisuutesi on tässä hetkessä, voit ottaa aikaa ja etäisyyttä tarkastellaksesi tilannetta eri kulmista. Voit tunnistaa vihan tunteesi ja tarkkailla miltä se tuntuu. Kun olet huomannut ja hyväksynyt tunteesi, se on valmis poistumaan. Olet saanut etäisyyttä tilanteeseen ja voit tehdä tietoisen valinnan, mikä reaktio on tässä hetkessä viisainta.

Entä stressinhallinnassa?

Stressi synnyttää ”taistele tai pakene” -reaktion. Se kaventaa huomion kohdistumaan vain uhkaan ja siitä selviytymiseen. Siksi akuutissa stressitilanteessa käytössämme on vain hyvin kapea fokus täyden aivokapasiteetin sijaan.

Esimerkiksi riidellessä ajaudumme helposti näkemään vain oman kantamme tilanteeseen, emmekä kykene näkemään muita vaihtoehtoja. Kun mindfulness-oppien mukaisesti viet huomion kehoon ja hengitykseen, huomaat jännittyneisyytesi ja parannat asentoasi. Näin turhat jännitykset helpottavat, hengittäminen helpottuu ja koko keho saa paremmin happea. Aivot palautuvat stressipiikistä ja pystyt näkemään taas kokonaisuuden muine vaihtoehtoineen.

Yleensä stressaantuneena lähdetään luopumaan asioista, jotka tuovat hyvinvointia ja energiaa, jotta voimme suorittaa stressiä aiheuttavia tehtäviä: Luovumme ystävien tapaamisesta ja harrastuksista, jotta voimme pidentää työpäivää. Hoidamme stressiä esimerkiksi tupakoinnilla, herkuttelulla, liiallisella kahvin juonnilla tai roikkumalla pakonomaisesti netissä.

Mindfulnessia on tutkittu tieteellisesti, ja sen harjoittamisen on todettu tuovan valtavan määrän hyvinvointihyötyjä. Kun olet stressaantunut, pysähdy hetkeksi ja mieti, mikä on oma energiatasosi tällä hetkellä, ja mikä auttaisi sinua jaksamaan paremmin? Vaikka ratkaisusi olisikin meditaation, mindfulness-harjoituksen tai liikunnan sijaan tupakka tai pulla, tee valinta tietoisesti, ja tiedosta myös, mitä tämä valinta tuo sinulle nyt, mitä huomenna, mitä viikon päästä.

Käytännön vinkkejä mindfulnessin harjoittamiseen

  • Aamulla, kun herätyskello soi, paina torkkua – tässä sinulle viiden minuutin ajastettu hetki tehdä kehomeditaatio sängyssä maatessasi.
  • Kun olet matkalla töihin ja töistä kotiin, keskity edes hetkeksi ympäristöösi muiden häiriötekijöiden (radion, kännykän, läppärin…) sijaan: Havainnoi ja anna katseen seurata maisemia, kuuntele ääniä ja tiedosta, miten maisema ja äänet vaikuttavat sinuun. Onko mielesi myönteinen, neutraali vai kielteinen erilaisiin ärsykkeisiin. Kasvatat itsetietoisuutta.
  • Kokeile tietoista käsien pesua: kun peset käsiäsi, pysähdy ja keskity hetkeen. Tunne lämmin vesi käsissäsi, nauti hyvästä tunteesta ja tauosta. Haista saippuan tuoksu ja kuuntele ääniä. Tiedosta hetki kokonaisuudessaan.
  • Syömismeditaatio 3×3 ohjenuoralla: Vedä ennen ruokaa kolme syvää tiedostavaa hengen vetoa. Ole kolmessa ensimmäisessä suupalassa täysin läsnä ja tiedosta, miltä ruoka tuntuu suussa, miltä se maistuu, mitä värejä siinä on, miten olosi muuttuu syödessäsi. Ruokailun lopuksi vedä kolme tietoista hengenvetoa ja tarkastele oloasi: oletko riittävän kylläinen? Tiedostava syöminen opettaa myös syömään riittävästi – ei liikaa eikä liian vähän.
  • Kun tulet töistä kotiin, ja mielesi harhailee jo seuraavassa päivässä tai jossain aivan muualla, pyri havahtumaan hetkeen edes sekunniksi: Tiedosta, että työpäivä on nyt takana, ja olet kotiovella. Keskity oven avaamiseen ja tunne kahva, kun painat sen alas. Tee tässä hetkessä tietoinen rajan veto työn ja vapaa-ajan välille.

Mindfulness on työkalu hyvään elämään. Se voi nostaa pintaan myös epämukavia asioita itsestäsi, ajatuksia ja tunteita, joita et ole tunnistanut ennen. Muista hyväksyvä, salliva ja lempeä asennoituminen ilmiöihin. Harjoittaminen on aaltoliikettä, aivan kuten elämäkin. Mindfulnessin avulla hankaluuksien kohtaaminen elämässäkin helpottuu – niin myös elämän monimuotoisuuden tunnistaminen sekä kiitollisuus. Pitää vain olla hereillä tässä hetkessä ja valmiina huomaamaan ne pienetkin asiat, jotka helposti jäävät huomaamatta, vaikka joka päivä niiden ohi kävelisimmekin.

 


[Milla Järvinen]Artikkelin kirjoittajasta:

Tämän artikkelin kirjoitti yrittäjä Milla Järvinen, joka osallistui HyvinvointiSummittiin, mutta huomasi kaipaavansa videoiden sijaan informaatiota näistä tärkeistä aiheista helposti tekstimuodossa. Siksi Milla koostaa nyt haastatteluvideoista blogiartikkeleita. Milla on organisoija, kirjoittaja ja innostuja, joka arvostaa töissään hyvinvointia, ihmisläheisiä toimintatapoja ja kestävää kehitystä.