Kaipaisitko ruuhkavuosiin iloa ja rentoutta? Tutustu tiedostavaan vanhemmuuteen

Tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja Elina Kauppila vetää mindfullness- ja perhekursseja, joiden pohjalta hän on myös kirjoittanut kaksi kirjaa. Pitkä 13 vuoden meditaatiotausta takanaan Elina luuli olevansa jo erittäin ”zen”, mutta lapsia saatuaan hän huomasi tilanteen olevankin toinen.

Lapset pääsivät Elinan ihon alle, ja hän alkoi käyttäytyä tavoilla, jotka eivät tuntuneet omalta. Niinpä hän etsi uudenlaisia keinoja pärjätä ja olla sellainen vanhempi kuin haluaakin olla. Syvällisen perehtymisen jälkeen hän ajatteli, että näistä vinkeistähän kannattaisi kertoa muillekin – ja niistä hän kertoi HyvinvointiSummitin haastattelussakin.

Reagoitko automaattisesti vai valitsetko suhtautumisesi tilanteeseen?

Vanhemmuudessa suurin ongelma on se, ettei oma mielikuva siitä, miten asioiden pitäisi mennä, kohtaa todellisuutta. Yleisiä ongelmia pienten lasten kanssa ovat esimerkiksi pukeutumistilanteet ja siirtymistilanteet, kun pitäisi päästä nopeasti eteenpäin. Lapsella on yksi ajatus siitä, miten asioiden pitäisi mennä, ja sinulla on toinen.

Konfliktitilanteissa ajaudutaan usein helposti automaattisiin reaktioihin. Kiireessä reagointi voi näkyä melko vihamielisenäkin käyttäytymisenä lasta kohtaan; kun asiat eivät mene kuten suunnittelit, ärsyynnyt. Syntyy stressitila. Ja mitä suurempi ero ajattelemasi ihannetilan ja nykyhetken välillä on, sitä suurempi on stressitila ja ärsyyntyminen.

Automaattinen tapasi reagoida käsillä olevaan tilanteeseen ei ole välttämättä kovin rakentava. Reaktio saattaa olla jopa vahingollinen – paitsi lapselle ja teidän väliselle suhteelle, myös itsellesi. Elina kehottaakin vanhempia hakemaan tilanteisiin sellaisia ratkaisuja, jotka parantavat yhteyttä lapseen ja syventävät luottamusta.

Huomaatko, mitä lapsesi kaipaa?

Tietoisen vanhemmuuden myötä saat väljyyttä tähän hetkeen pystyäksesi tekemään viisaita valintoja ja näkemään tilanteen kokonaan toisella tavalla: Jos lapsi käyttäytyy häiritsevästi, se saattaa tuntua vain sinun ongelmaltasi, suhtaudut häneen vihamielisesti ja yrität poistaa häiritsevän käytöksen. Jos huomaat oman ongelmasi sijaan, että lapsellasi on ongelma (hän ei saa huomiota, on tylsää, tai mikä se tarve sitten onkaan) ja hän yrittää parhaansa mukaan viestittää ongelmastaan sinulle, voit vanhempana auttaa lastasi ratkaisemaan tämän ongelman. Samalla saat viestitettyä lapsellesi, että kaikenlaiset tunteet ovat hyväksyttyjä.

Lapsen tarpeita voi olla esimerkiksi tarve leikkiä tai saada läheisyyttä. Monet vanhemmat ovat kysyneet Elinalta apua esimerkiksi siihen, kun lapsi ei halua pukea itseään, vaikka sen jo osaa. Tästä ongelmasta tunnistettiinkin lapsen tarve läheisyyteen. Kun vanhempi suostuu päästämään irti omasta ajatuksestaan ”lapsi osaa jo pukea, joten pukekoon itse” ja ajattelee sen sijaan pukemishetken ihanana yhdessäolon ja läheisyyden hetkenä, molemmat kokevat ärtymyksen sijaan iloa.

Elinan kursseilla selvitetään taustoja ja lapsen tarpeita perusteellisesti, mutta pääset pitkälle jo vain kunnioittavalla asenteella. Älä suhtaudu tilanteisiin torjuvasti, vaan osoita lapsellesi, että sinä kuuntelet ja otat hänet vakavasti. Sen sijaan, että ajattelet konfliktitilanteessa vain itseäsi ja sinun ongelmaasi, huomaa lapsesi ongelma. Ärtymystä ja stressiä ei synnykään. Et kohtele lasta vihamielisesti ja pystyt valitsemaan oman käyttäytymisesi. Et ripustaudu alkuperäiseen ajatukseen tapahtumien kulusta, vaan voit vaikka alkaa leikkimään lapsesi kanssa siitä huolimatta, että hetki sitten tuntui siltä kuin palaisi pinna.

Hyväksy kaikki tunteet – myös lapsessasi

Elina määrittelee tietoisuuden niin, että

  • pyrit olemaan läsnä tässä hetkessä,
  • pyrit olemaan tietoinen siitä, että olet läsnä tässä hetkessä, ja että
  • pyrit olemaan tietoisesti ja hyväksyvästi läsnä tässä hetkessä.

Mindfullness-harjoituksissa tunnistamme, ymmärrämme ja hyväksymme koko tunteidemme ja ajatustemme kirjon, mutta sitten sanomme lapsillemme, ettei saa itkeä, ei ole hätää, ei saa pelätä. Lapsi oppii, etteivät hänen ajatuksensa ja tunteensa ole hyväksyttyjä, mikä on syy siihen, ettei monet aikuiseksi kasvaneista lapsista osaa vieläkään käsitellä negatiivisia tunteita, vaan ennemmin välttelevät niitä.

Lapsi kokee kaikkia tunteita, eikä kukaan voikaan olla siten täydellinen vanhempi, ettei lapsi kokisi koskaan rajuja tunnemyrskyjä – eikä pitäisikään. Lapsien on hyvä oppia syvällisesti, että kaikenlaisia tunteita saa olla, se on osa ihmisyyttä. Elinalle olikin yllätys, kun tuolloin 6-vuotiaan poikansa satutettuaan itsensä syntymäpäiväjuhlissa toinen lapsi sanoi Elinan itkevälle pojalle: ”Kuusivuotias poika ja vieläkin itkee.” Elina kummasteli, että olisi luullut tällaisen asenteen itkemistä, kipua ja surua kohtaan jo kitketyksi.

Haluatko enemmän iloa, rentoutta ja elämänlaadun kohennusta? Näillä vinkeillä alkuun:

  • Ole valmis luopumaan ennakko-odotuksistasi, miten kuvittelit asioiden menevän.
  • Tiedosta ja hyväksy käsillä oleva tilanne ja tunteesi. Hengitä syvään. Viestitä itsellesi, että kaikki on hyvin, olet turvassa, ei tarvitse paeta tai stressata. Tee mindfullness- tai meditaatioharjoituksia säännöllisesti.
  • Kirjoita ylös tilanteet, joissa stressitasosi nousee. Kun tiedostat vaikeat tilanteet, osaat luoda väljyyttä niihin juuri silloin, kun tilanne on päällä.
  • Huomaa lapsesi ongelma. Mitä tarvetta hän haluaa täyttää? Kuuntele lastasi. Auta häntä ratkaisemaan ongelmansa.
  • Hyväksy omien ajatustesi ja tunteiden lisäksi myös lapsesi tunteet. Opeta lapsellesi, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja osa ihmisyyttä.

Elina kannustaa: ”Suurin rohkeus ja vahvuus tulevat sitä kautta, kun saa olla sellainen kuin on. Suurin itsenäisyys kasvaa turvallisuuden tunteesta, ja suurin rohkeus voi kasvaa siitä, että saa pelätä.”

 


[Milla Järvinen]Artikkelin kirjoittajasta:

Tämän artikkelin kirjoitti yrittäjä Milla Järvinen, joka osallistui HyvinvointiSummittiin, mutta huomasi kaipaavansa videoiden sijaan informaatiota näistä tärkeistä aiheista helposti tekstimuodossa. Siksi Milla koostaa nyt haastatteluvideoista blogiartikkeleita. Milla on organisoija, kirjoittaja ja innostuja, joka arvostaa töissään hyvinvointia, ihmisläheisiä toimintatapoja ja kestävää kehitystä.

Kommentit

kommentit