Luonnollisia keinoja kilpirauhasen tukemiseen

By 22.09.2015Ravinto

Jos sinua piinaa jatkuva väsymys, alakulo, viluinen olo ja kylmät väreet, saatat sairastaa tietämättäsi kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) syntyy, kun kilpirauhanen ei enää pysty tuottamaan riittävästi kilpirauhashormoneja. Monilla vajaatoimintaan viittaavia oireita voidaan hoitaa masennuksena. Jos oireisiin kiinnitetään huomiota jo ajoissa, voidaan lievä kilpirauhasen vajaatoiminta mahdollisesti korjata normaaliksi ilman varsinaisia lääkkeitä. Tässä ovat tärkeänä tekijänä elämäntavat, ruokavalio ja ravintolisät.

Arvontoja, tarjouksia ja vinkkejä!

Tilaa ilmainen Hyvinvointi-uutiskirje, joka sisältää arvontoja, tarjouksia ja vinkkejä!

Emme luovuta tietoja eteenpäin. Voit perua uutiskirjeen koska tahansa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta
Tykytystä? Uupumusta? Saamaton olo?

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleistyvä sairaus, johon liittyy kilpirauhashormonien toimintahäiriö, resistenssi tai riittämätön hormonien tuotanto. Vajaasti toimiva kilpirauhanen on huomattavasti yleisempi naisilla kuin miehillä. Koska kilpirauhanen tuottaa hormoneja jotka vaikuttavat jokaiseen tärkeään elimeen sekä joka ikisen solun aineenvaihduntaan ja korjaukseen, ei ole yllätys että vajaasti toimiva kilpirauhanen voi aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten matala energiataso, henkinen väsymys, näköhäiriöt, päänsärky, masennus, ummetus ja sydämentykytys. Keskeisiä oireita ovat sitkeä painonnousu, alhainen perusruumiinlämpö ja siihen liittyvät kylmät kädet ja jalat, kuiva iho, ohenevat hiukset ja käheä ääni. Vaikeassa vajaatoiminnassa oireet ovat yleensä selkeitä, mutta koska ne tulevat usein hitaasti ja salakavalasti, ihminen tottuu niihin eikä välttämättä yhdistä niitä sairauteen.

Ruokavalio ja elämäntavat vajaasti toimivan kilpirauhasen tueksi

Tärkein muutos ruokavaliossa olisi jättää viljat pois. Gluteeniton ruokavalio on monilla osoitettu normalisoivan kilpirauhasen tilaa joko liika- tai vajaatoiminnassa. Ruokavaliossa kannattaa suosia runsaasti raakaravintoa: marjoja, hedelmiä, vihanneksia. Hyviä proteiinin lähteitä pitää suosia kilpirauhaselle tärkeän tyrosiini- aminohapon saamiseksi. Hyvä proteiinin lähde pähkinöiden, papujen ja siementen lisäksi on rasvainen merikala joka sisältää runsaasti myös omega-3 rasvahappoja. Joissain tutkimuksissa on osoitettu että omega-3 rasvahapot etenkin EPA voisi estää tietyntyyppisiä kilpirauhasen vajaatoimintoja ja auttaa säätelemään tulehdusta joka liittyy sekä kilpirauhasen liika- että vajaatoimintaan.

Erilaiset ympäristöstämme saamamme myrkyt ovat supermyrkkyä erityisesti kilpirauhaselle. Pesujauheiden kemikaalit, muovien pehmentämiseen käytettävät ftalaatit, UV-aurinkosuojat, tupakansavu ym. ovat haitallisia. Erityisen haitallisia on amalgaamipaikkojen elohopea joka vaurioittaa kilpirauhasta, samoin juomaveden ja hammastahnan sisältämä fluori. Vuoteen 1970 asti Euroopassa lääkärit käyttivät fluoria kilpirauhasen liikatoiminnan hoitoon, sillä sen oli todettu lamaavan kilpirauhasen toimintaa. Monia näistä myrkkykuormitusta lisäävistä tekijöistä pystyy vähentämään omilla valinnoilla. Vältä myös alkoholia ja stressiä, niistä kilpirauhanen ei pidä!

Tärkeitä ravintolisiä vajaasti toimivan kilpirauhasen tueksi

Jodi on kilpirauhasen toiminnalle välttämätön hivenaine.  Jodin puute voi aiheuttaa kilpirauhasen toiminnan häiriöitä. Jodi on olennainen T3- ja T4-hormonin rakennusosa ja sillä on yhteys kilpirauhasen vajaatoimintaan. Lisäksi se on tärkeä monien muiden hormonien muodostuksessa.

Jodia tarvitaan kehon jokaisen solun ja elimen optimaaliseen toimintaan. Kilpirauhasen lisäksi esimerkiksi aivot, rintarauhaset, munasarjat, eturauhanen ja lisämunuaiset tarvitsevat jodia.

Ruoasta ei välttämättä saa riittävästi nykyään jodia ja sen puute onkin yleistä. Merilevä on hyvä jodin lähde mutta ei kuulu monenkaan päivittäiseen ruokavalioon. Jodia saa pieniä määriä äyriäisistä ja merikalasta, maitotuotteista ja kananmunista sekä jodioidusta suolasta. Ruokateollisuus ei käytä nykyään jodioitua suolaa. Virallinen saantisuositus jodille on 150ug/vrk mikä on usein täysin riittämätön määrä. Jodin saannin turvallisena rajana aikuisilla pidetään 600ug/vrk. Liika jodi edellyttää erittäin suuria annoksia ja haitalliset vaikutukset voivat johtua alhaisista sinkin ja seleenin pitoisuuksista elimistössä.

Seleeni vastaa aktiivisten kilpirauhashormonien tuotannosta ja säätelystä. Kolme seleenistä riippuvaista ns.dejodinaasia voivat sekä aktivoida että inaktivoida kilpirauhashormoneja. Seleenin puutos voi myös pahentaa jodin puutoksen tai jodin liikasaannin vaikutuksia. Lisäksi seleenistä on ollut apua kilpirauhasen tulehduksissa. Suomen maaperä on seleeniköyhää joten seleeni valmisteiden käyttöä kannattaa suosia.

Sinkin puute hidastaa tyroksiinin vapautumista kilpirauhasesta verenkiertoon. Sinkin puutos vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan alentamalla kilpirauhashormonitasoja.

D-vitamiini on tärkeä immuunipuolustukselle ja matalia arvoja on löydetty henkilöiltä joilla on autoimmuuni kilpirauhassairaus.

Tyrosiini on aminohappo ja kilpirauhashormonien(lisämunuaiskuoreen liittyvien hormonien) sekä dopamiinin esiaste. Se tukee sopeutumista stressaaviin tilanteisiin vaikuttaen piristävästi ja energiaa lisäävästi.

Glysiini tukee kilpirauhashormonien synteesiä. Se voi toimia signaalina joka aktivoi kilpirauhasen toimintaa ravinteiden saannin aikana jolloin imeytyminen tehostuu.

Biomedin uusi ainutlaatuinen ravintolisä TH-intensive sisältää tarkoin harkitut määrät jodia ja seleeniä jotka tukevat kilpirauhasen normaalia toimintaa sekä tärkeitä aminohappoja L-tyrosiinia ja L-glysiiniä. Lisäksi C, B1 ja B3 vitamiineja jotka tukeva energiatuotantoa piristävät ja vahvistavat sekä lisäksi sinkkiä joka suojaa elimistöä hapetusstressiltä.

HUOM!
Tilaa nyt Biomed TH Intensive kampanjapakkaus tästä.
Kampanjapakkauksessa +50 % samaan hintaan!

Kommentit

kommentit